Jos kunnat onnistuvat ilmastotavoitteissaan, yli puolet Suomen päästövähennystavoitteesta ratkeaa. Hallitusohjelmassa kuntien ilmastokannustimia kuitenkin leikataan. Lue Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntijan Pauliina Jalosen haastattelu!
Ilmastonmuutoksen kannalta keskeiset päästöt aiheutuvat yhteiskunnan normaalista toiminnasta – asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. Siten on selvää, että juuri kunnilla on merkittävä rooli vaikuttavassa ilmastotyössä. Kuntien vahvuus ilmastopolitiikan toimijoina on lähidemokratiassa ja siinä, että ne pystyvät rakentamaan kuntalaisten arkeen kestävät puitteet.
– Juuri nyt ajankohtaisessa siirtymässä kohti kestävää energiajärjestelmää kuntien rooleista korostuvat itsehallinnollinen toimijuus maankäytössä, kuntaomisteisten energiayhtiöiden merkitys sekä elinvoiman johtamisen työkalut.
Kunnilla on tärkeä rooli myös ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa, Jalonen muistuttaa.
Kunnat ovat keskeisessä roolissa varmistamassa, että kriittiset palvelut toimivat sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Niillä on myös laajemmin roolia luotaessa pitkäjänteisesti ilmastokestäviä yhdyskuntarakenteita.
Silta paikallisen ja globaalin välillä
Kunnat tuovat ilmastopolitiikan lähelle kuntalaista, Jalonen muistuttaa. Kunnat luovat siltoja paikallisen ja globaalin tason välille, kun kansainväliset sitoumukset konkretisoituvat paikallisina ilmastotekoina. Kuntien oma ilmastotyö ankkuroituukin usein omaan ilmastotavoitteeseen.
– Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Sitran selvityksen (2021) mukaan kuntien onnistuminen ilmastotavoitteissaan ratkaisisi yli puolet Suomen päästövähennystavoitteesta, Jalonen kertoo.
Ilmastonäkökulmasta EU on kunnille yhä keskeisempi taho: EU:sta tulee ilmastoa koskevaa sääntelyä ja rahoitusta. Vihreän siirtymän keskeisimmän EU-ohjaus välineen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman eri aloitteet ovat tulossa kansalliseen toimeenpanoon lähivuosien aikana.
– Esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi EED:n edellyttämät korjausinvestoinnit julkisomisteisille rakennuksille tulevat olemaan merkittävät. Muita suoria tai välillisiä kuntatalousvaikutuksia aiheuttavia EU-tason velvoitteita on arvioitu sisältyvän mm. rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin, yhdyskuntajätevesidirektiiviin ja maaperän terveysdirektiiviin, Jalonen kertoo.
Hallitus leikkaa ilmastokannustimia
Samalla kun EU:n ohjaus aiheuttaa kunnille uusia kustannuksia, on hallituksen budjettiesityksessä ehdotettu poistettavaksi lähes kaikki kuntien vihreän siirtymän taloudelliset kannustimet kuten avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen ja avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen.
– Uudessa hallitusohjelmassa ei valtion ja kunnan kumppanuus ilmastokestävän Suomen tekijöinä muutoinkaan näy, Jalonen harmittelee.
– Hallitus on ohjelmassaan linjannut muun muassa, että ilmastolaista poistetaan siihen vasta tämän vuoden maaliskuussa lisätty kuntien velvoite valmistella ilmastosuunnitelma. Samalla leikataan suunnitelman laatimiseen myönnetty avustus.
Jalonen muistuttaa, että suunnitelmavelvoitteen poisto ei kuitenkaan poista kuntien roolia ja vastuuta ilmastotoimijana.
– Perusoikeuspohjaisena velvoitteena ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen kohdistuu kaikkiin julkisen vallan käyttäjiin, joita myös kunnat ovat. Kunnat voisivat siis olla valtiolle tärkeä ilmastopolitiikan kumppani.