Virkaan kuuluu aina valita ansioitunein hakija. Työsuhteeseen työnantaja voi ottaa vapaammin juuri haluamansa henkilön.
Erilaisista henkilövalinnoista ja virkanimityksistä tulee liittojen juristeille paljon yhteydenottoja. Varsin usein jäsen tuntee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, kun valituksi näyttää tulleen häntä vähemmän ansioitunut hakija.
Virkaan kuuluu aina valita ansioitunein hakija, työsuhteen osalta työnantajalla on enemmän vapautta ottaa siihen haluamansa henkilö. Valinnat sekä virkasuhteeseen että työsuhteeseen on toki aina tehtävä niin, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ei rikota.
Virkaan valittava ansioitunein hakija
Kunnan tai hyvinvointialueen virkaan on valittava ansioitunein hakija ja valinta on perusteltava. Nimityspäätöksessä yleensä kuvataan lyhyesti se, millä perusteilla virkaan valittu on ansioitunein. Valinnan perusteluvelvollisuus tulee suoraan hallintolaista.
Viran täyttäminen lähtee hakijoiden ansiovertailusta ja sitten kokonaisarvioinnin perusteella hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset parhaiten täyttävä eli ansioitunein hakija tulee valita virkaan.
Ansioitunein hakija ei ole välttämättä se, jolla on pisin työhistoria tai eniten tutkintotodistuksia. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on siis otettava huomioon myös hakijan viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet.
Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina. Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu myös se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun ja mahdolliseen soveltuvuustestiin. Huolellisesti ja tasapuolisesti tehty hakijoiden ansiovertailu on olennainen osa virkavalintapäätöksen perustelua. Ansiovertailu on hakijoista laadittu yhteenveto, johon kootaan olennaiset tiedot haettavana olevan viran kannalta merkityksellisistä koulutuksista ja valintaan vaikuttavista työkokemuksista sekä valintaan vaikuttavista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
Hakijoita tulee kohdella tasapuolisesti yhteenvetoa laadittaessa. Olennainen poikkeaminen tasapuolisuuden vaatimuksesta tai muut olennaiset puutteet yhteenvedossa voivat johtaa virantäyttöpäätöksen kumoamiseen hallintotuomioistuimessa.
Ansiovertailun ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella muodostuu ns. kokonaisarviointi viran täytön pohjaksi. Viran täyttävällä viranomaisella on oikeuskäytännönkin vahvistama laaja harkintavalta painottaa yhtä kelpoisuusvaatimuksiin sisältyvistä vaatimuksista ja ”ohittaa” jokin muu vaatimus haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla.
Virkavalinnasta valittaminen
Kunnan ja hyvinvointialueen virkasuhteeseen ottamisesta tulee ilmoittaa hakijoille viranhaltijan päätöksellä ja mukaan täytyy liittää ohje, miten päätökseen voi hakea oikaisua tai miten siitä valitetaan.
Nimityspäätöksestä pitää pääsääntöisesti ensin tehdä oikaisuvaatimus nimittävälle viranomaiselle ja siihen annetusta päätöksestä valitetaan sitten valituksella hallinto-oikeuteen. Jos nimityksen on tehnyt valtuusto, voi päätöksestä valittaa suoraan hallinto-oikeuteen. Määräajat ovat lyhyitä eli oikaisuvaatimus on tehtävä 14 vuorokaudessa päätöksen tiedoksisaannista ja valitus hallinto-oikeudelle 30 päivän määräajassa.
Valituksen käsitteleminen hallinto-oikeudessa kestää pitkään, usein vuoden verran. Hallintotuomioistuin ei voi valituksen perusteella määrätä toista henkilöä nimitetyn sijasta virkaan tai virkasuhteeseen. Se ei voi myöskään korvata viranomaisen tekemää nimitysharkintaa.
Se voi ainoastaan kumota valituksenalaisen lainvastaisen nimityspäätöksen ja palauttaa asian viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus ei myöskään määrää rahallista korvausta tai hyvitystä lainvastaisesta päätöksestä. Jos valitusasian häviää, maksettavaksi voi tulla pienehkö oikeudenkäyntimaksu. Maksua ei peritä, jos voittaa jutun.
Jos harkitset valittamista, kannattaa ensimmäiseksi pyytää ansiovertailu tai yhteenveto hakijoista. Oman liiton juristin kanssa on hyvä käydä valintaan liittyvät asiat lävitse ja saada arvio siitä, onko valituksella mahdollisuuksia menestyä ja mihin asioihin siinä kannattaa vedota. Häneltä saat myös ohjeet ja avun valituksen laatimiseen.
Työsuhteeseen ottaminen
Työsuhteeseen ottamisesta on periaatteessa myös tehtävä hallintopäätös, johon perustuen työsopimus tehdään. Käytännön syistä erityisesti sijaisia tai määräaikaisia palkataan ilman hallinnollista päätöksentekoa, jolloin esimies allekirjoittaa kunnan/hyvinvointialueen puolesta työsopimuksen.
Työsopimuslaissa ei säännellä työsuhteeseen ottamista koskevaa hakumenettelyä. Kunta/hyvinvointialue voi siten itse vapaasti päättää omista menettelytavoistaan. Useissa kunnissa/hyvinvointialueilla on vahvistettu työsuhteeseen ottamisessa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat.
Usein arvellaan, että myös työsuhteeseen työnantajan olisi aina valittava hakijoista kokenein ja pisimmän työuran tehnyt tai ansioitunein hakija. Se, että hakija on ansioitunein suhteessa hakuilmoitukseen ja työtehtäviin nähden ei tarkoita vielä sitä, että tämä työnhakija olisi pakko valita tehtävään. Työnantaja voi perustaa valintansa ansiovertailun ulkopuolelle jäävään seikkaan – esimerkiksi hakijan soveltuvuuteen. Henkilöön liittyvän ominaisuuden arviointi edellyttää kuitenkin yleensä hakijan haastattelemista tai muutoin hänestä saatua tietoa. Työsuhteeseen ottamisessa työnantaja voi siis pitkälti valita itselleen hakijoista mieluisimman, kunhan ei syyllisty tasa-arvolaissa tai yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjintään.
Työsuhteeseen ottamista ei ole säännelty niin muotosidonnaisesti kuin virkasuhteeseen ottamista. Siksi työsuhteisen tehtävän hakumenettelyssä on harvoin sellaisia laillisuusvirheitä, joihin valituksessa voisi menestyksellisesti vedota, vaikka kaikista hallintopäätöksistä voikin periaatteessa valittaa.
Hallinto-oikeus tutkiikin vain päätöksenteon menettelyvirheitä tai toimivallan ylitystä koskevat väitteet, mutta ei sitä, onko ansioituneempi hakija syrjäytetty tai onko päätöksenteossa syrjitty valitsematta jäänyttä hakijaa.
Jos valitun työntekijän kanssa on jo tehty työsopimus, se sitoo kuntaa/hyvinvointialuetta työsopimuslain mukaisesti mahdollisesta valitusprosessista ja sen tuloksesta riippumatta.