Julkisen alan esihenkilöistä alle puolet kokee, että heillä on riittävästi työaikaa henkilöstöasioihin, selvisi eläkevakuuttaja Kevan selvityksestä.
Julkisen sektorin eläkevakuuttaja Keva selvitti kolmatta kertaa julkisen sektorin työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön tilaa tutkimuksellaan Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023.
Uutiset ovat osin hyviä: kolmannes julkisen alan organisaatioista oli onnistunut vähentämään sairauspoissaoloihin liittyviä työkyvyttömyyskustannuksia viimeisen 12 kuukauden aikana. Tutkimus toteutettiin henkilöstöhallinnon vastaaville, esihenkilöille ja työterveyshuollon palveluntuottajille kohdistetuilla kyselyillä keväällä 2023.
Kustannuksia seurataan, mutta tavoitteellisuudessa parannettavaa
Tutkimuksen mukaan lähes kaikissa julkisen alan organisaatiossa tunnistetaan työkyvyttömyyden taustalla olevia syitä ja työkyvyttömyyden kustannuksia seurataan järjestelmällisesti. Kuitenkin vain puolet organisaatioista on tehnyt suunnitelman työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseksi.
Henkilöstöstrategia tai henkilöstöpoliittinen ohjelma on käytössä aiempaa useammassa organisaatiossa (60 % vastaajista). Eläköitymistä ja henkilöstörakenteen oletettuja muutoksia seurataan valtaosassa organisaatioita (87 %). Henkilöstökyselyn toteuttaa jopa 90 % organisaatioista. Näin ollen voidaan ajatella, että julkisen alan organisaatioissa ennakoidaan erilaisia muutoksia ja niiden vaikutuksia työvoimatarpeeseen, henkilöstön työhyvinvointiin tai työssä jaksamiseen aiempaa laajemmin.
Silti työkykyjohtamisen suunnitelmallisuudessa ja
tavoitteellisuudessa on edelleen kehitettävää, sillä yli kolmasosalta puuttuvat
mitattavat tavoitteet työkyvyn kehittämiselle. Myös seurannassa on edelleen
parannettavaa: Mittareita tai tuloksia käsittelee säännöllisesti vain puolet
julkisen alan organisaatioista. Työkykyjohtaminen ei näy johtoryhmissä,
tuloksien pohjalta ei suunnitella toimenpiteitä systemaattisesti.
Vain puolessa organisaatioista resursoitu aikaa henkilöstöasioihin
Onnistuneella esihenkilötyöllä voidaan vaikuttaa siihen, millaista työyhteisön arki on, miten työ sujuu ja miten työ huomioi työntekijän työkykyä. Lähiesihenkilö seuraa henkilöstön työkykyä ja työkyvyttömyysriskejä lähes jokaisessa julkisen alan organisaatiossa.
Esihenkilöistä alle puolet kokee, että heillä on riittävästi työaikaa henkilöstöasioihin, ja aikaa työkykyjohtamiselle toivottiin lisää myös henkilöstöhallinnossa. Esihenkilöt kokevat haasteiksi suuret henkilöstömäärät, pienet resurssit ja henkilöstön vaihtuvuuden. Myös toimistotöiden määrä ja toimimattomat järjestelmät vievät aikaa työkykyjohtamiselta.
Tämä on merkittävää myös jukolaisen edunvalvonnan kannalta, sillä merkittävä osa esihenkilöistä on jukolaisia – lähijohtaminen ja sen tuki/tuen puute kuormittavat myös esihenkilöitä.
Tulosten takana ei ole mitään uutta ja mullistavaa, vaan ihan normaalia johtamista: esihenkilötyöhön panostamista, varhaista puuttumista, työn joustojen mahdollistamista, työntekijöiden työhyvinvointiin panostamista, toimiva työterveysyhteistyötä sekä työntekijöiden työkyvyn aktiivista seurantaa. Tulokset osoittavat, että työkykyjohtamista tukemalla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia ja pystytään vaikuttamaan työntekijöiden työkykykyyn.
Yhteistyö henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon välillä toimii ja työterveyshuolto tunnistaa työkyvyttömyysriskejä työpaikkaselvitysten avulla. Vastausten perusteella henkilöstöjohdon ja työterveyshuoltojen edustajien välillä on kuitenkin näkemyseroa johtovastuusta. Myös esihenkilöt kaipaavat työterveydestä selkeämpiä prosesseja, parempaa yhteistyötä ja vuorovaikutteista keskustelua. Työterveysyhteistyön tiivistäminen esihenkilöiden kanssa olisi tärkeää sairauspoissaolojen hallinnankin kannalta.
Osatyökykyisten uudelleensijoittuminen vähenee
Valtaosassa organisaatiossa toimitaan konkreettisesti työurien tukemiseksi, esim. mahdollistamalla kevennettyä työtä tai lyhennettyä työaikaa.
Aiempiin Kevan tutkimuksiin verrattuna nyt havaittiin, että
aiempaa harvemmin osatyökykyisille luodaan mahdollisuuksia sijoittua uudelleen
yli yksikkö- ja toimialarajojen: vain vajaassa puolessa organisaatioista
selvitetään uuden tehtävän avautuessa ensin, onko organisaatiossa
osatyökykyisiä tai uudelleensijoitusprosessissa olevia.
Raportti kokonaisuudessaan Kevan verkkosivuilla: Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023 (keva.fi)
