Kysely: Psykologien tarve kasvaa Suomessa

Läheskään kaikkiin psykologin vakansseihin ei saada enää hakijoita. Myös kuntien tulisi panostaa uusiin rekrytointikeinoihin, jotta psykologiosaamista riittäisi niihin jatkossa.

Suomen Psykologiliitto ja Psykologian koulutusalan yliopistoverkosto Psykonet selvittivät, miten suuri tarve psykologeille Suomessa on ja miten paljon psykologeja on saatavilla.

Kartoituksen vastaajista 85 % arvioi psykologien tarpeen kasvavan seuraavan parin vuoden aikana ja 95 % arvioi tarpeen kasvavan seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Vastanneiden organisaatioiden voidaan arvioida työllistävän noin viidesosan Suomen työmarkkinoilla toimivista psykologeista. Aktiivisimmin kartoitukseen vastattiin organisaatioista, joilla oli avoimia psykologin vakansseja.

Vastaajat kertoivat, että heidän organisaatioissaan on tällä hetkellä noin 100 psykologin vaje. Vajeella tarkoitettiin psykologin vakanssia, johon parhaillaan haetaan työntekijää tai ei ole saatu työntekijää.

Eniten täyttämättömiä vakansseja kartoituksen vastaajat ilmoittivat olevan julkisella sektorilla, erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollossa sekä erikoissairaanhoidossa.

Maantieteellisesti eniten psykologien tai psykologipalvelujen tarvetta oli Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla. Väestökeskittymissä ja psykologeja kouluttavissa yliopistokaupungeissa vakansseja oli täyttämättä suhteessa vähiten.

Haasteita rekrytoinnissa

Kartoituksessa työnantajat arvioivat syitä, joiden takia psykologien rekrytointi on haastavaa tai vaihtuvuus psykologihenkilöstössä on suurta. Näitä olivat työpaikan sijainti, palkkaus sekä työn kuormittavuus ja vaativat tehtävänkuvat, joissa yhden psykologin tehtäviin kuuluu monen eri sovellusalan tehtäviä. Lisäksi mainittiin vaikeudet saada tiettyyn tehtävään sopivalla tavalla erikoistuneita tai muuten sopivia psykologeja.

Työnantajat toivat kartoituksessa esille myös keinoja, joilla tukea rekrytointeja. Näistä yleisimmin käytössä olivat palkkauksen lisäksi yksilöllisen työnohjauksen, lisäkoulutusten ja työsuhde-etujen tarjoaminen. Työnohjaus sekä täydennyskoulutus kuuluvat mielenterveystyöksi katsottavassa psykologityössä työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin, mutta niiden määrässä ja laadussa voi olla eroja.

Työnantajille rekrytointiosaamista

Kyselystä heijastui se, että julkisella sektorilla ei ole ehkä vielä havahduttu riittävästi siihen, että työnantajalta odotetaan aktiivisuutta ja työntekijöiden houkuttelemista avoimiin paikkoihin.

Korkeasti koulutettujen, haluttujen asiantuntijoiden rekrytoimiseksi ei enää riitä se, että laitetaan paikka avoimeksi TE-toimiston sivuille ja odotetaan hakemuksia. Ja kun niitä ei tulekaan kymmenittäin, todetaan että syynä on varmaan työpaikan syrjäinen sijainti ja jätetään asia siihen tai vaaditaan lisää koulutuspaikkoja, jotta korkea työttömyys ja työntekijöiden ylitarjonta ajaisivat työntekijöitä ympäri Suomen.

Työpaikan houkuttelevuus voi olla kiinni myös työnkuvaan liittyvistä tekijöistä, joita olisi ehkä helppokin muuttaa. Organisaation sisäisten tehtävänjakojen ja roolien määrittelyllä saattaa olla iso merkitys sille, millaisena esimerkiksi avoin psykologin vakanssi näyttäytyy.

Työnantajien olisi syytä myös osoittaa arvostavansa työntekijän osaamista, tukea kouluttautumista ja pitää erityisesti huolta kokeneista erityisosaajista. Työnantaja hyötyy työntekijän erityisosaamisesta myös laajemmin kuin vain omien asiakkaidensa tai potilaidensa kanssa työskentelyssä. Asiantuntemus siirtyy luontevasti osaksi koko organisaation osaamista työryhmien, tiimien ja työyhteisön kautta.

> Tutustu Psykologien tarvekartoitukseen

Työnantajien näkemyksiä mahdollisista kannusteista rekrytoinnissa

Kuva: iStock