Järjestöt ehdottavat lisää päätoimisia sovittelijoita ja sovittelijan toimiston yhteyteen perustettavaa talousyksikköä. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää ennakoivaan sovitteluun ja puolueettomuuteen.
Akava, JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN esittävät työriitojen sovittelujärjestelmän uudistamista, sovittelumenettelyn täsmentämistä ja resurssien vahvistamista.
JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen painottaa, että nykyjärjestelmässä niin kutsuttu "yleinen linja" estää alakohtaiset ratkaisut ja palkkatasa-arvon huomioimisen sovittelujärjestelmän kautta.
- Kun toimialojen tilannetta ja erityisesti naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys ja työmarkkinahäiriöt lisääntyvät. Sovittelujärjestelmä ja sovittelija eivät voi toimia muutosten ehdottomana tulppana, Luukkainen huomauttaa.
Laki työriidoista säädettiin liki kuusikymmentä vuotta sitten. Akava ja neuvottelujärjestöt pitävät tärkeänä, että työmarkkina- ja sovittelujärjestelmää kehitetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.
Päätoimisten sovittelijoiden määrää on lisättävä ja erityistä huomioita on kiinnitettävä sovittelun puolueettomuuteen.
- Lisäksi sovintoehdotuksen pitää olla julkinen, kun osapuolet ovat esittäneet kantansa ehdotukseen, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
Ennakointia ja läpinäkyvyyttä
Järjestöt esittävät, että sovittelijan toimiston yhteyteen perustetaan puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Puolueeton kuva talouden tilasta ja sektori- ja alakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäävät neuvotteluosapuolten ymmärrystä ja auttavat neuvottelujen etenemisessä.
Luukkainen korostaa, että sovittelijalla on oltava velvollisuus antaa sovintoehdotus niin, että se huomioi talouden yleisen tilan, mutta että erityisesti esityksen tulee kiinnittää huomiota toimialan tilanteeseen.
Sovittelijan on esitystä tehdessään tarkasteltava myös työn vaativuutta sen edellyttämään osaamiseen nähden. Lisäksi mielessä on pidettävä oikeudenmukainen palkkakehitys ja työntekijöiden saatavuus.
- Sovittelijan ei pidä olla velvollinen rajoittamaan sovintoehdotuksen sisältöä jo tehtyjen sopimusten sisällön perusteella, Luukkainen tähdentää.
Akava painottaa, että työmarkkinoiden toiminnan pitää myös jatkossa perustua sopimiseen ja että työ- ja virkaehdoista on sovittava kattavasti työ- ja virkaehtosopimuksissa.
– Sopimustoiminnan lähtökohtana on jatkossakin sopimukseen pääseminen ensisijaisesti neuvotteluosapuolten kesken. Työmarkkinat ja kollektiivinen työehdoista sopiminen näyttää kuitenkin muuttuneen yhä hajanaisemmaksi. Tämä lisää alttiutta työriitojen syntymiseen tulevilla sopimuskierroksilla, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Sovittelujärjestelmä perustuu pitkälti sovittelun aloittamiseen vasta, kun työriita on jo kärjistynyt.
- Sovittelun pitää olla ennakoivampaa. Sovittelijan tehtäviä on laajennettava ja täsmennettävä myös niin, että sovittelijalla on tarvittaessa velvollisuus edistää neuvottelujen etenemistä hyvissä ajoin ennen työriidan kärjistymistä, YTN:n Hankamäki jatkaa.
Uutinen on julkaistu alun perin 18.2.2021 JUKOn kotisivuilla www.juko.fi
Kuva: iStock