Syksyn puheenaihe on ollut maan hallituksen hankkeet ammattiliittojen toimintakyvyn heikentämiseksi sekä maan talouden tasapainottamisella perustellut sosiaaliturvan leikkaukset. Leikkaukset näyttävät osuvan sattumanvaraisesti erilaisiin pienituloisiin ryhmiin. Hallitusta ja sen ohjelmaa onkin arvioitu historiamme oikeistolaisimmaksi.
Maan hallitus käynnisti nopealla aikataululla valmistelun vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamiseksi, lakko-oikeuden rajoittamiseksi ja paikallisen sopimisen lisäämiseksi.
Ns. vientimallia koskevassa esityksessään hallitus ehdottaa lakiin kirjausta siitä, ettei lakkoihin tehtävällä sovintoesityksellä voitaisi ylittää ns. yleistä linjaa eli vientialojen saamia palkankorotuksia. Esityksen voi nähdä vastareaktiona kunta-alan lakkoihin annettuun sovintolautakunnan sovintoesitykseen keväällä 2022. Sovittelulautakunnan esitys toi kunta- ja hyvinvointialoille reilut korotukset palkkaohjelmilla.
Hallitusohjelmassa toteutuu työnantajaleirin tavoitteet työmarkkinaneuvotteluihin. Vastakkainasettelua lisää hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden yksityiskohtaisuus. Hallitus ei ole varautunut neuvottelemaan uudistusten sisällöstä. Työmarkkinoiden sääntelyä kehitettäessä on totuttu neuvottelemaan asioista työnantaja- ja työntekijäosapuolten kesken. Nyt maan hallitus on ottanut työnantajan tavoitteet sellaisinaan toteutettaviksi.
Ei siis ihme, että ammattijärjestöt eri keskusjärjestöissä ovat osoittaneet mieltä hallituksen kaavailuja vastaan. Liitot ovat avanneet viestinnässään heikennysten merkitystä ja monessa liitossa on kysytty jäsenten mielipidettä siitä, minkälaisiin toimiin oltaisiin valmiita. Myös Akava on korostanut nostavansa järjestövalmiuttaan, mikäli rakentava neuvottelutie ei tuo tulosta.
Loppusyksylle näyttävät siis ammattiliittojen mielenosoitukset ja muut vaikuttamistoimet vain lisääntyvän!
