Suomen Psykologiliiton työolotutkimuksessa selvitettiin työsuhteessa olevien psykologien kokemuksia työoloista, työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin loppukeväästä 2023 kyselyllä, joka lähetettiin kaikille liiton palkansaajajäsenille. Kyselyyn vastasi yhteensä 941 psykologia, joista 72 % työskenteli hyvinvointialueilla, järjestämisvastuullisilla alueilla tai kunnissa.
Hyvinvointialueilla kaivataan parempaa tiedonkulkua johdon ja henkilöstön välillä, kertoo Suomen Psykologiliiton työolotutkimus.
Suomen Psykologiliiton työolotutkimuksen tulokset osoittavat, että psykologit kokevat työssään runsaasti työn imua. Suurin osa psykologeista kokee työnsä mielekkääksi ja katsoo, että pystyy hyödyntämään osaamistaan työssään laajalti. Kokemukset siitä, kuinka paljon omaan työmäärään tai oman työn kannalta tärkeisiin päätöksiin voi vaikuttaa, kuitenkin vaihtelivat. Noin neljäsosa koki, että pystyi vaikuttamaan oman työn kannalta tärkeisiin päätöksiin vain erittäin tai melko vähän.
Asiantuntijatyössä mahdollisuus tehdä omaa työtä koskevia päätöksiä ja ottaa vastuuta omasta työstä ovat tärkeitä voimavaratekijöitä, jotka lisäävät hallinnan kokemusta. Koettu tyytyväisyys, mielekkyys ja vaikutusmahdollisuudet työssä olivat myönteisessä yhteydessä työhön sitoutumiseen ja vähäisempään työkuormitukseen. Vastaavasti myönteisempi arvio johdon, esihenkilön ja työyhteisön toiminnasta olivat yhteydessä koettuun tyytyväisyyteen, mielekkyyteen ja vaikutusmahdollisuuksiin työssä.
Yli puolet koki liiallista kuormitusta
Yli puolet tutkimukseen osallistuneista koki työn aiheuttamaa kuormitusta melko tai erittäin usein, ja lähes puolet koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Työkuormitusta koettiin muita useammin oppilashuollossa, jossa kuormitusta aiheuttavina tekijöinä tuotiin esiin suuri työmäärä, epäselvyydet työnjaossa sekä esihenkilötyön puutteet. Esihenkilöiden olisi tärkeää kiinnittää huomiota työkuormitukseen sekä työnjaon selkeyteen.
Ne vastaajat, joiden esihenkilö oli psykologi, olivat keskimäärin tyytyväisempiä esihenkilöönsä ja saamaansa perehdytykseen, arvioivat esihenkilön toimintaa kokonaisuutena myönteisemmin sekä kokivat kehityskeskusteluista saamansa hyödyn keskimäärin suuremmaksi verrattuna niihin vastaajiin, joiden esihenkilö ei ollut psykologi. Psykologin työtä tukee se, että esihenkilöllä on ymmärrystä psykologityön luonteesta ja edellytyksistä.
Työtiloissa tietosuojan vaarantavat näkö- ja äänierityspuutteet olivat verrattain yleisiä erityisesti oppilashuollossa sekä ammatinvalintapsykologien työtiloissa. Työtilojen tulisi olla sellaiset, etteivät asiakkaiden oikeudet luottamukselliseen arkaluontoisten tietojen käsittelyyn vaarannu.
Tiedonkulussa puutteita
Suurin osa palkkatyössä toimivista psykologeista työskentelee hyvinvointialueilla. Monella alueella organisaatiomuutokset olivat keväällä vielä kesken. Kokemukset sote-uudistuksen vaikutuksista psykologityön näkökulmasta olivat vaihtelevia, ja epätietoisuus organisaatiojärjestelyistä yleistä.
Organisaatiomuutosten keskellä kommunikaation merkitys korostuu. Hyvinvointialueilla jopa johto- ja esihenkilötehtävissä toimivista vastaajista puolet arvioi tiedonkulun ylimmän johdon ja henkilöstön välillä toimivan erittäin tai melko huonosti. Lisäksi huomattava osuus (43 %) heistä koki, ettei johto ole kiinnostunut henkilöstön mielipiteistä työhön liittyvissä asioissa.
Jatkossa olisikin tärkeää pyrkiä varmistamaan, että tieto kulkee organisaatiossa johdolta henkilöstölle ja että henkilöstöä kuullaan omaan työhön liittyvissä asioissa. Yrityksissä työskentelevät vastaajat arvioivat organisaationsa johdon toimintaa muilla sektorilla työskenteleviä myönteisemmin ja myös suosittelisivat muita useammin työnantajaansa ystävilleen. Hyvinvointi- ja järjestämisvastuullisten alueiden välillä työnantajaansa suosittelevien osuus vaihteli 25 % ja 82 % välillä.
Työn voimavara- ja kuormitustekijöiden tasapaino on edellytys työssä jaksamiselle ja viihtymiselle. Työolot ovat palkan ohella merkittävä työpaikan veto- ja pitovoimatekijä. Psykologiliitto kannustaa organisaatioita kiinnittämään huomioita työoloihin.