Uusi kuntasopimus – miten palkat korottuvat?

Mielenilmaus Oulussa. Kuva: Petteri Löppönen

Palkantarkistukset ja viiden vuoden palkkaohjelma tuovat kunta- ja hyvinvointialuesektorille vähintään 11,3 prosentin korotukset.

Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaratkaisu uudelle sopimuskaudelle pohjautuu sovintolautakunnan 10.5.2022 antamaan ratkaisuesitykseen ja sen jälkeisiin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan sekä neuvottelujärjestöjen JUKO ja JAU (Jyty ja JHL) välisiin neuvotteluihin.

Palkkaratkaisun pohjana olivat sovintolautakunnan mukaan useat eri olosuhdetekijät. Kansantaloudessa on muun muassa Ukrainan sodasta johtuen erityisen epävarma näkymä ja talouskasvuennustetta on alennettu 1–2 prosenttiyksikköä.

Lisäksi inflaatio on poikkeuksellisen korkea tänä ja ensi vuonna ja palkkaratkaisuissa on pyrittävä välttämään palkkainflaatiokierrettä taloudessa.

Niin ikään huomioon otettiin työmarkkinoilla jo saavutetut vuotta 2022 koskevat työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, jotka ovat olleet kustannusvaikutuksiltaan 1,8 % - 2,0 prosenttia. Myös julkisen talouden velkaantuminen koronavuosina ja Ukrainan sodan vuoksi oli yksi taustatekijöistä.

Sopimuskauden palkantarkistukset

Kunta- ja hyvinvointialuesektorin sopimuskauden pituus on kolme vuotta (2022–2025) ja sen aikana suoritetaan seuraavat palkantarkistukset.

Yleiskorotukset:

• 1.6.2022 2,0 prosenttia, enintään 2.300 €/kk ansaitsevilla 46 euroa
• 1.6.2023 1,5 prosenttia 
• 1.6.2024 1,5 prosenttia

Keskitetty järjestelyerä, ns. yleiskorotusperälaudalla: ellei päästä sopuun, erä jaetaan yleiskorotuksena kaikille. Erän käytöstä neuvotellaan keskustasolla 30.9.2022 mennessä.

• 1.10.2022 0,50 prosenttia
• 0,03 prosenttia perhevapaauudistuksen palkallisuuden rahoitukseen

Paikalliset järjestelyerät, ns. työnantajaperälaudalla: ellei päästä sopuun, työnantaja päätää jakamisesta.

• 1.6.2023 0,4 prosenttia
• 1.6.2024 0,4 prosenttia

Edellä mainittujen korotusten suuruuteen liittyy myös erityinen perälauta vuosina 2023 ja 2024. Mikäli verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää korotusten (yleiskorotus + paikallinen erä) yhteismäärän 1,9 prosenttia, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 prosenttia yleiskorotukseen ja 30 prosenttia paikalliseen erään. Verrokkityöehtosopimuksia ovat:

• Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus
• Kemian perusteollisuuden työehtosopimus
• Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus

Palkkaohjelma

Osana kokonaispakettia kuntasektorille saatiin neuvoteltua erillinen palkkaohjelma. Sen tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta.

Palkkaohjelman myötä palkkausjärjestelmiä uudistetaan siten, että työssä tarvittava osaaminen ja vastuu sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista toteutuvat nykyistä paremmin. Pidempiaikainen sopimus ja palkkaohjelma luovat myös vakautta ja ennakoitavuutta julkiselle taloudelle.

Palkkaohjelman kustannusvaikutus on yhteensä viisi prosenttia (4,6 prosenttia paikallisesti sopien ja 0,4 prosenttia keskitetysti). Se koskee kaikkia kunta- ja hyvinvointialuesektorin sopimusaloja. Korotusten suuruudet ja ajankohdat ovat seuraavat:

• 1.6.2023 1,2 prosenttia paikallinen järjestelyerä
• 1.2.2024 0,4 prosenttia keskitetty järjestelyerä
• 1.6.2024 0,6 prosenttia paikallinen järjestelyerä
• 1.6.2025 0,8 prosenttia paikallinen järjestelyerä
• 2026 0,8 prosenttia paikallinen järjestelyerä
• 2027 1,2 prosenttia paikallinen järjestelyerä

Lisäksi voidaan sopia, että paikallisista järjestelyeristä jokin sovitaan keskitetysti. Tällöin keskistetysti sovitaan kaksi järjestelyerää. Paikallisista ja keskitetyistä järjestelyeristä neuvottelevat ainoastaan JUKO, JAU ja työnantajaosapuoli.

Painostustoimet purivat

On täysin selvää, että sovitun kaltaista palkkaohjelmaa ei olisi saatu aikaan ilman kunta- ja hyvinvointialuesektorin jäsenkunnan aktiivisuutta ja onnistuneita lakkoja sekä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.

KVTES 2022–2025 sopimuksen palkankorotukset ja palkkaohjelma 2023-2027

Mitä termit tarkoittavat uudessa kuntasopimuksessa?  

Yleiskorotus = Maksetaan kaikille sopimuksen piirissä oleville joko euro- tai prosenttikorotuksena. Yleiskorotus 1.6.2022 on pienipalkkaisimmat huomioon ottava eli ns. ”sekalinjainen”: osa saa euromääräisen korotuksen ja osa prosenttikorotuksen. Taite on 2 300 euron kuukausipalkassa, jonka alle ansaitsevat saavat euromääräisen 46 euron korotuksen ja enemmän kuin 2 300 e/kk ansaitsevat saavat 2 prosentin palkankorotuksen.

Palkkaohjelma = Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023-2027. Palkankorotukset yhteensä 5 %. Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tarkoituksena on uudistaa palkkausjärjestelmiä siten, että työssä tarvittava osaaminen ja vastuu sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista toteutuvat nykyistä paremmin. Myös muu yksilö- ja ryhmäkohtainen palkitseminen ja suoritepalkkausjärjestelmät ovat kehittämisen kohteina.

Paikallinen järjestelyerä = Sopimukseen sisältyvä palkankorotuserä, jonka kohdentamisesta neuvotellaan erikseen. Neuvottelut käydään paikallisella tasolla. Neuvotteluissa ovat mukana JUKO, JAU ja KT.

Keskitetty järjestelyerä = Sopimukseen sisältyvä palkankorotuserä, jonka kohdentamisesta neuvotellaan erikseen. Neuvottelut käydään keskustasolla. Neuvotteluissa ovat mukana JUKO, JAU ja KT.

Yleiskorotusperälauta = Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, maksetaan yleiskorotuksena.

Työnantajaperälauta = Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää.

Verrokkialojen kustannusvaikutusperälauta = Mikäli verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää korotusten yhteismäärän 1,9 prosenttia, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 prosenttia yleiskorotukseen ja 30 prosenttia paikalliseen erään. Kustannusvaikutuserimielisyydet viedään välityslautakuntaan. Verrokkityöehtosopimukset: Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kemian perusteollisuuden työehtosopimus, Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus.

Kuvassa johtajat (oik.) Olli Luukkainen ja Maria Löfgren (JUKO), Jonna Voima (Jyty) ja Päivi Niemi-Laine (JHL) kevään ensimmäisen Palkkapäivä-mielenilmauksen (5.4.) tuiskussa juontaja Ina Mikkolan haastateltavina. (Kuva: Pekka Rousi)

Kiitos neuvottelijoille!

Kuntaneuvotteluissa tehtiin hyvää yhteistyötä neuvottelujärjestömme JUKOn sekä JHL:n ja Jytyn muodostaman JAU:n kesken.

JUKOn neuvottelijat olivat puheenjohtaja Olli Luukkainen, toiminnanjohtaja Maria Löfgren, Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm (Lääkärisopimus), KTK Tekniikan Asiantuntijoiden edunvalvontajohtaja Jari Järvi (Tekniset sopimukset) ja JUKOn neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen (SOTE-sopimus).