Kauhajoella tapahtuu

Kauhajoella hyvinvointitoimiala tuottaa huippupalveluja osaavien työntekijöiden ja kaupungin johdon vahvalla tuella.

Hyvinvointitoimialan tehtäväalue on laaja kattaen kirjastotoimen, nuorisotyön, vapaan sivistystyön sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Toimintaa ja palveluja kehitetään koko ajan kaupungin sisällä ja yh­teistyössä muiden kanssa. Vaikka pandemia on tuonut toimintaan haasteita, on uudenlaisia palveluja kehitetty vaikka kuinka paljon.

Hyvinvointitoimialan henkilöstö on valtavan osaavaa ja joustavaa ja työtehtävät ovat laajat. Hyvinvointijohta­ja Eija Liikamaa vertaakin toimialaa isoon kukkivaan ruusupensaaseen, jonka juuret ovat vahvat.

– En voisi olla ylpeämpi omasta työyhteisöstä, meillä koetaan työn iloa joka päivä, sanoo Eija.

Kauhajoella toteutettiin organisaatiouudistus vuonna 2019. Samalla syntyi hyvinvointitoimiala, jossa työsken­telee yli 40 kokoaikaisen työntekijän lisäksi tuntihenki­löstöä opetustehtävissä. Uudistus toi mukanaan mitta­vat säästöt ja toimiala sai oman lautakunnan ja budjetin.

Hyvinvointitoimialalla ja kaupungin päättäjillä on vahva luottamus työntekijöihin. Henkilöstö toimii itse­ohjautuvasti ja tiimityötä tehdään tiimien esihenkilöi­den tuella. Kun tulee haasteita, niistä selvitään yhteisen keskustelun avulla.

– Kaupunki on kehityshakuinen ja johto kannustaa kehittämiseen. Tämä on myönteinen asia. Vahvassa kehittämisen huumassa emme kuitenkaan saa unohtaa henkilöstöä ja jaksamista. Myös olemassa olevat resurs­sit täytyy muistaa, kuvaa tilannetta opistojen rehtori Niina Kiprianoff.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti eri toimijoiden ja Suupoh­jan alueen kuntien kanssa maakuntatasoa unohtamatta. Palveluja kehitetään koko ajan toimintaympäristö huo­mioiden. Alueellinen ja maakunnallinen yhteistyö onkin elintärkeää, sillä sen avulla voimavaroja saadaan yhdis­tettyä ja palvelujen saavutettavuutta parannettua.

– Olemme kehittäneet Suupohjan alueen kuntien viestintäasiantuntijoiden kanssa Visit Suupohja -sivus­ton, jonka avulla matkailijat löytävät alueen helmet ja tietoa alueesta. Myös museot tekevät alueella yhteistyö­tä ja yhdistävät näin voimavaroja, kertoo viestintä- ja kulttuurikoordinaattori Sirpa Autio.

Viestinnällä ja markkinoinnilla on tärkeä rooli hyvän kuntatyön näkyväksi ja tunnetuksi tekemisessä. Kau­pungin viestinnässä esitellään eri yksiköiden työtä ja kyläyhdistysten toimintaa kaupungin sivustolla ja somekanavissa.

– Olemme alkaneet tehdä esimerkiksi teknisen puolen markkinointia Tällä tavalla yhteistyö eri toimialojen kanssa kehittyy. Kun asioita tehdään näkyväksi, voi olla ylpeä omasta työstä ja työhyvinvointi lisääntyy, sanoo markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori Riitta Alapiha.

Vapaan sivistystyön ja alueellisten koulutuspalvelujen merkitys on suuri alueen elinvoiman ja osaamisen yllä­pitäjänä.

– Haluamme pitää koulutuspaikat lähellä lapsia ja nuoria, on oltava mahdollisuus harrastaa. Koulutus luo elinvoimaa ja mahdollistaa osaamisen kehittämisen kaikille asukkaille, oli kyse sitten työttömistä, työikäisistä tai ikäihmisistä, kertoo Niina.

Kansalaisopiston opiskelijamäärä tippui kolmanneksen korona-aikana, koska ihmiset pelkäsivät osallistua lähi­opetukseen. Noin kolmannes 150 kurssista järjestettiin etäopetuksena. Koska etäopetus ei toimi kaikille, oli pak­ko kehittää uudenlaisia opetusmuotoja.

– Kurssimateriaaleja toimitettiin ikäihmisille kotiin haja-asutusalueilla ja opettaja ohjasi opiskelua puheli­mitse, Niina kuvaa tilannetta.

Korona-ajasta on selvitty hyvän yhteistyön ja joustavuu­den avulla. Selviytymisen avaimia ovat olleet hyvä vuoro­vaikutus ja tiedon ja tehtävien jakaminen. Työntekijöille on myös annettu aikaa uuden oppimiseen. Korona-aika onkin lisännyt uusien toimintatapojen omaksumista.

Haasteita on tuonut oman työn organisointi uudel­la tavalla ja jatkuvat Teams-kokoukset. Epätietoisuus pandemiasta on myös lisännyt työntekijöiden stressiä ja kuormitusta ja lisännyt huolta etenkin ikäihmisten ja nuorten hyvinvoinnista.

Haasteista huolimatta hyvinvointitoimialalla on ke­hitetty runsaasti uusia palveluja. Esimerkiksi kulttuu­ritapahtumia on järjestetty etänä ja kirjastossa otettiin käyttöön kirjakassipalvelu. Osa tapahtumista, kuten ruokamessut ja kulttuuriviikko Kriuhnaasu jouduttiin perumaan viime vuonna.

– Tänä vuonna olimme jo paljon viisaampia ja kaik­ki Kriuhnaasu-esitykset olivat suoria livestriimauksia tai valmiiksi videoituja lähetyksiä. Riemulauluryhmän yh­teislaulutilaisuus toteutettiin niin, että laulunsanoja mo­nistettiin ja toimitettiin mm. palvelutaloihin, iloitsee vies­tintä- ja kulttuurikoordinaattori Sirpa Autio.

Korona-aikana ei jääty kirjastossakaan laakereille lepäile­mään. Kirjaston henkilöstö toteutti omin voimin koko kirjastotalon uudelleen organisoinnin ja sisustamisen Vaasan kehittäjäkirjaston tutkimukseen ja arkkitehdin suunnitelmaan perustuen. Hankkeen aikana mahdollis­tettiin esteetön asiointi kirjastossa ja opistojen tiloissa sekä kehitettiin uusia toimintamalleja koko kirjastotalon tilojen yhteiskäytön lisäämiseksi.

Myös nuorisotyössä on tapahtunut muutoksia.

– Nuorisotyön on muututtava asiakasryhmän mukana. Kokeilemme ja otamme käyttöön koko ajan uusia nuo­risotyön muotoja. Myös työtehtäviä ja vastuita on sel­kiytetty. Meillä on moniammatillinen Nukute-työryhmä, johon kuuluvat nuorisotyöntekijät, kuraattorit, tervey­denhoitajat ja kaikki muut nuorisotyötä tekevät tahot. Tällaista yhteistyötä ei läheskään joka kunnassa tehdä, kuvailee nuorisotyön koordinaattori Päivi Ojala.

Hyvinvointitoimialan rooli Kauhajoella on vahva ja hy­vinvointipalvelujen merkitys näkyy. Kauhajoen uusi kau­punginjohtaja Niku Latva-Pukkila onkin todennut, että hyvinvointitoimiala on sateenvarjo kaiken yllä.

Teksti:
Anna-Mari Jaanu
ohjelmapäällikkö
Kuntatyö2030-hanke
www.kuntatyo2030.fi

Kuntatyö2030 on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen työelämän kehittämishanke. Akavalaisia edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on yksi pääsopijajärjestöistä.