Irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle on etsittävä korvaavaa työtä. Etsimisen on oltava aktiivista.

Sekä työsopimuslaki että kunnallinen viranhaltijalaki lähtevät siitä, että palvelussuhde voidaan irtisanoa, mikäli tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Molemmissa laeissa irtisanomiskynnyksen ylittymiselle asetetaan kuitenkin myös toinen kriteeri. Työnantajan on nimittäin osoitettava, ettei viranhaltijaa/työntekijää voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin työnantajan palveluksessa.

Virkasuhteisten osalta on tarkasteltava sekä avoimeksi tulevia työsuhteita että myös virkasuhteita. Kyseistä selvitystyötä on tehtävä sekä ennen irtisanomisilmoituksen antamista että myös sen jälkeen koko irtisanomisajan.

Lehtorin virkasuhde palautui

Korkein hallinto-oikeus käsitteli ratkaisussaan KHO 2020:118 (https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2020/202004233) muun työn tarjoamisen sisällöllistä laajuutta kunnan virkasuhteessa. Kyseessä oli erään virkasuhteisen lehtorin irtisanominen kunnallisesta ammattiopistosta. Sekä hallinto-oikeus että korkein hallinto-oikeus päätyivät katsomaan, että työnantaja oli menetellyt asiassa kunnallisen viranhaltijalain 37§:n vastaisesti, joten irtisanomispäätös kumottiin ja virkasuhde palautui.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuudella asetetaan työnantajalle aktiivinen toimintavelvollisuus selvittää vaihtoehtoja viranhaltijan irtisanomisen välttämiseksi. Kaupunki työnantajana ei ollut esittänyt mitään konkreettista selvitystä siitä, että irtisanotun lehtorin osalta olisi ennen irtisanomispäätöstä tosiasiallisesti selvitetty hänen ammattitaitonsa ja kykynsä huomioon ottaen tarjolla olleita tehtäviä tai että hänelle olisi tarjottu tällaisia hänen osaamistaan vastaavia tehtäviä. Työnantaja oli täyttänyt uudelleensijoittamisvelvollisuuttaan irtisanomisaikana pelkästään ilmoittamalla irtisanotuille henkilöille avoimiksi tulleista tehtävistä sähköpostitse Kuntarekry-järjestelmässä.

KHO hylkäsi työnantajan valituksen

Asia päätyi työnantajapuolen valituksen johdosta vielä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. KHO hylkäsi valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen.

Asiasta saadusta selvityksestä ilmeni, että työnantajalla oli ollut irtisanomisaikana haettavana useita sellaisia virkoja tai tehtäviä, joiden hakuilmoituksessa asetetut muodolliset kelpoisuusvaatimukset lehtorin voitiin katsoa täyttävän.

Kaupunki ei ollut esittänyt selvitystä, jonka perusteella olisi voitu todeta, ettei lehtori ollut soveltuva yhteenkään sellaiseen avoinna olleeseen virkasuhteeseen tai tehtävään, johon ei ollut sijoitettu jotakuta toista muutosuhan alla ollutta henkilöä. Työnantajana oleva kaupunki ei siten ollut esittänyt myöskään riittävää selvitystä siitä, että lehtorin irtisanominen ei olisi ollut vältettävissä sijoittamalla hänet toiseen virkasuhteeseen tai tehtävään.

Oikeustapaus kuvaa hyvin työnantajan aktiivista toimintavelvoitetta tuotannollistaloudellisten irtisanomistilanteiden yhteydessä. Vastaavantyyppisiä linjanvetoja on jo aikaisemmin tehty oikeuskäytännössä työsopimussuhteiden osalta.