Yt-neuvottelut herättävät huolta mahdollisesta irtisanomisesta tai lomautuksesta. Oma liitto ja luottamusmies ovat jäsenen tukena tilanteessa.

Kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla käydään nyt laajasti yhteistoimintaneuvotteluita (yt-neuvottelut) koskien mm. mahdollisia henki­löstövähennyksiä. Työpaikkaa koskevat yt-neuvottelut herättävät yleensä paljon kysymyksiä ja huolta mahdol­lisesta irtisanomisesta tai lomautuksesta.

Yt-neuvotteluissa käsitellään työnantajan suunnitelmat

Paikallisissa yt-neuvotteluissa henkilöstöllä on aina edus­tajat, useimmiten luottamusmiehet. Luottamusmiesten tukena on koko prosessin ajan neuvottelujärjestö JU­KOn ja edustettavien omat liitot.

Työnantajan neuvotteluesitys käydään huolellisesti läpi, perehdytään annettuihin taloudellisiin tietoihin ja esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. Luottamusmie­het pyrkivät esittämään työnantajalle vaihtoehtoisia säästökeinoja, joilla irtisanomisia tai lomauttamisia voi­taisiin rajata tai välttää. Luottamusmiehet valvovat, että työnantajat toteuttavat yt-neuvottelut lain mukaisesti.

Kun neuvottelut ovat päättyneet, siirtyy ratkaisujen tekeminen yksinomaan työnantajalle. Irtisanomisesta, lomauttamisesta ja osa-aikaistamisesta saa tehdä pää­tökset vasta yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.

Miten irtisanottavat valitaan?

Työnantajan on jo yt-neuvotteluiden yhteydessä annet­tava selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät. Silti irtisanottavista päättämi­nen on viime kädessä työnantajan päätettävissä varsin vapaasti. Kunhan valintaa ei tehdä epäasiallisin tai syr­jivin perustein. Valinta voi olla syrjivä, jos se tehdään esimerkiksi työntekijän terveydentilan tai raskauden perusteella.

Irtisanomisjärjestyksestä ei ole mitään erillistä lainsää­döstä. Sen sijaan työ- ja virkaehtosopimuksissa tällaisia määräyksiä saattaa löytyä. Kunta- ja hyvinvointialuesek­torilla asiasta on sovittu työsopimussuhteisten osalta. Mahdollisuuksien mukaan viimeksi irtisanotaan työnan­tajan kannalta tärkeitä työntekijöitä ja sellaisia työnteki­jöitä, jotka ovat menettäneet osan työkyvystään saman työnantajan palveluksessa, esimerkiksi työtapaturmassa. Tämän jälkeen kiinnitetään huomiota työntekijän huoltovelvollisuuteen eli esimerkiksi huollettavana olevien lasten määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan.

Työnantaja voi kuitenkin valita irtisanottavat työn­tekijät vain sellaisten työntekijöiden joukosta, joiden työtehtävät ovat vähentyneet. Jos kaikkien työntekijöi­den tai tietyn osa-alueen tehtävät organisoidaan täysin uudelleen, voi työnantaja kohdistaa irtisanomiset kehen tahansa työntekijään.

Mikäli koko oma tehtävä ei lakkaa täysin olemasta, on irtisanotulle tärkeää saada tietää, millä perusteilla juuri hän valikoitui irtisanotuksi. Sitä voi tiedustella esimiehel­tä tai pyytää luottamusmiestä selvittämään perusteita.

Irtisanomisten toteuttaminen

Irtisanomisten toteuttaminen ei enää ole osa varsinais­ta yt-menettelyä. Niiden osalta noudatetaan lain yleisiä määräyksiä. Kunkin irtisanotun henkilön kohdalla on noudatettava tämän henkilökohtaista palvelussuhteen keston perusteella määräytyvää irtisanomisaikaa.

Irtisanominen on annettava tiedoksi henkilökoh­taisesti. Irtisanomisilmoituksen antotilanne on raskas ja ikävä kokemus, johon on hyvä pyytää tueksi luotta­musmies. Aina tämä ei onnistu, sillä esimerkiksi tietyissä tilanteissa on postitse tai sähköisesti toimitettu irtisano­minen myös pätevä.

Irtisanomisaikana työnantaja saattaa joissain tilan­teissa vapauttaa henkilöt työntekovelvoitteesta. Tällöin irtisanottavan ei tarvitse tulla työpaikalle eikä tehdä työtehtäviä, mutta palkanmaksu jatkuu irtisanomisajan loppuun saakka.

Palvelussuhteen päättyessä tulee monia asioita selvi­tettäväksi. On tärkeää käydä läpi kertyneet vuosilomat ja mahdolliset saldotunnit ja sopia niiden pitämisestä tai korvaamisesta. Mikäli vuosiloma halutaan sijoittaa irtisa­nomisajalle, voidaan siitäkin sopia.

Yksipuolisesti vuosilomaa määrättäessä työnantajan on noudatettava kaikkia loman sijoittamiseen ja siitä ilmoittamiseen liittyviä määräaikoja. Myös työnteko­välineisiin, kuten tietokoneeseen ja puhelimeen liittyy selvitettävää ja hoidettavaa.

Voidaanko poissaoleva irtisanoa?

Kokoaikaisella perhevapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin perustein vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Osittaisella hoitovapaalaisella tällaista turvaa ei ole, vaan hänet voi­daan irtisanoa, jos työnantaja saa perusteltua, ettei syy ole perhevapaassa.

Muilla vapailla olevilla ei ole erityistä turvaa vaan sai­rauslomilla, vuosilomilla tai opintovapaalla olevat on mahdollisista irtisanoa tuon vapaan kestäessäkin, kun­han erityisiä irtisanomisilmoituksen toimittamiseen liit­tyviä sääntöjä noudatetaan.

Takaisinottovelvoite

Takaisinottovelvollisuus koskee niin virkasuhteessa kuin työsuhteessa olevia. Jos työnantaja tarvitsee tietyn ajan sisällä uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, on työnantajalla velvollisuus tarjota paikkaa irtisanotulle työntekijälle. Takaisinottovelvoite rajoittaa työnantajan oikeutta palkata ulkopuolista työvoimaa.

Samana tai samankaltaisena työnä pidetään työtä, joka muistuttaa irtisanotun aikaisempia työtehtäviä. Tämän lisäksi henkilön ammattitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen on sovelluttava kyseiseen työhön.

Takaisinottovelvoitteen keston pituus vaihtelee riip­puen työ- tai virkasuhteen pituudesta ja on pääsään­töisesti 4 tai 6 kuukautta, virkasuhteisella kesto voi olla yhdeksän kuukautta. Jos tarjolla oleva työ soveltuu use­alle irtisanotulle, saa työnantaja päättää kenelle sitä en­sisijaisesti tarjotaan.

Arveluttaako jokin asia? Tarvitsetko tukea?

Jos tuntuu siltä, ettei kaikki ole mennyt oikein tai jokin tilanteeseen liittyvä asia tai toimintatapa tuntuu kum­malta, kannattaa olla yhteydessä omaan liittoon. Liitto­jen juristit ja asiantuntijat käyvät tilanteen kaikilta osin läpi ja arvioivat, onko jotain sellaista, mihin pitää tai voi puuttua. He arvioivat myös mahdollisuutta kyseenalais­taa irtisanominen oikeusteitse.

Liitoilla on myös tarjolla vaihtelevasti erilaisia tuki­palveluita. Uravalmentajan tai työelämän asiantuntijan kanssa voit pohtia tilannettasi, seuraavaa askelta tai sparrailla työnhakuun, urasuunnitteluun ja työssä kehit­tymiseen liittyviä kysymyksiä myös ennakoivasti.

Jo irtisanomisaikana kannattaa päivittää tiedot työn­haun kanavista ja metodeista, työhaastatteluun valmis­tautumisesta ja käyttää hyväksi erilaisia CV- ja hakemus­palveluita sekä verkostoja. Käy tutustumassa tarjolla oleviin palveluihin liittosi sivuilla!

Ilmoittaudu viipymättä työnhakijaksi!

Jos sinut irtisanotaan tai lomautetaan, ilmoittaudu työ­voimaviranomaiselle (31.12.2024 saakka TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäi­vänä. Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta tai Kelasta noin kahden viikon jälkeen.

Tarkista oman liittosi sivuilta, mikä on työttömyyskassasi. Työttömyys­kassasi sivuilta löydät tarkat toimin­taohjeet ja laskurin, josta saat arvion päivärahasi suuruudesta.