HYVTES- ja SOTE-sopimusten lokakuun järjestelyerät siirtyvät helmikuulle 2025. Siirtäminen korvataan työntekijöille kertaerinä.
HYVTES- ja SOTE-sopimusten
1.10.2024 jaettavaksi sovitut järjestelyerät siirretään helmikuulle 2025. HYVTES-sopimuksen paikallisen erän 2,0 prosenttia ja SOTE-sopimuksen paikallisen erän 2,5 prosenttia kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti käytettäväksi 1.2.2025 lukien.
Syynä erien siirtämiselle on se, että sekä SOTE-sopimuksen että HYVTESin palkkajärjestelmäuudistukset ovat kesken.
Siirtämisestä maksetaan korvaus
HYVTES-sopimuksen piirissä viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan 2,0 prosentin palkanlisä joulukuun 2024 ja helmikuun 2025 palkanmaksun yhteydessä.
SOTE-sopimuksen piirissä viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan 2,5 prosentin palkanlisä joulukuun 2024 ja helmikuun 2025 palkanmaksun yhteydessä.
Ohjeet korvauksen maksamisesta
1.10.2024 jaettavaksi tarkoitetun erän loka- ja marraskuun osuus maksetaan siis joulukuun 2024 palkanmaksun yhteydessä ja joulu- ja tammikuun osuus maksetaan helmikuun 2025 palkanmaksun yhteydessä.
Joulukuun palkanlisä maksetaan kaikille palkansaajille viimeistään 16. joulukuuta 2024. Helmikuun palkanlisä maksetaan kaikille palkansaajille viimeistään 28. helmikuuta 2025.
Palkanlisä on prosenttiosuus kahden kuukauden maksetusta kokonaisansiosta. Joulukuun palkanlisään lasketaan mukaan loka-marraskuun 2024 maksettu kokonaisansio ja helmikuun palkanlisään joulukuun 2024 ‒ tammikuun 2025 maksettu kokonaisansio. Tähän kokonaisansioon ei lasketa mukaan edellä kuvattua prosentuaalista palkanlisää.
Kokonaisansio käsittää varsinaisen palkan palkanosien lisäksi myös maksuun tulevat työaikakorvaukset ja vastaavat ansiot. Tässä ei huomioida tulospalkkioita tai muita tavanomaisesta poikkeavia eriä eikä palvelussuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta tai lomarahaa.
Osa-aikatyössä palkanlisä on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- ja työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Laskenta suoritetaan maksetusta kokonaisansiosta, jolloin osa-aikatyön vaikutus on jo huomioitu maksetussa kokonaisansiossa.
Osasairauspäivärahalla oleva saa kuitenkin palkanlisänsä sitä työaikaprosenttia käyttäen, joka hänellä olisi ilman osasairauspäivärahaa.
Perhevapaalla olevien osalta käytetään sitä työntekijän/viranhaltijan varsinaista palkkaa, joka hänellä olisi ilman perhevapaata.