Akavan Erityisalojen edunvalvontajohtaja Helena Lamponen arvioi maan hallitusohjelman työelämää koskevia muutoksia tässä artikkelissa. Lue mitä heikennyksiä suunnitellaan ja miten ne vaikuttavat.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma on ollut arvioitavana kesäkuusta lähtien. Toteutuessaan ohjelma muuttaa työelämän pelisääntöjä vahvasti työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen tavoitteita vastaaviksi. Suunta työmarkkinoilla kääntyy työntekijän suojelusta ja tasapainon hakemisesta työnantajapuolen suosimiseen.
Arvioin seuraavassa hallitusohjelman sisältöjä työelämäasioiden näkökulmasta. Tarkastelun ulkopuolella ovat julkiseen hallintoon kohdistuvat säästöt, joilla on merkitystä julkisella puolella toimivien työllisyyden kannalta.
Työlakien muutokset
Maan hallitus pyrkii tukemaan toimenpiteillään työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Hallitus aikoo toteuttaa työmarkkinamuutoksia, joiden lopputuloksena työmarkkinoiden joustavuus lisääntyy merkittävästi. Muutosten hinta on työlainsäädäntöä ohjaavan perusperiaatteen, työntekijän suojeluperiaatteen, murtuminen. Muutokset kouraisevat syvältä myös palkansaajien kukkaroa. Yksilötasolla muutokset lisäävät työ- ja muun elämän ennakoimattomuutta ja epävarmuutta heikentäen elämän hallintaa.
Vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistaminen
Hallitusohjelman mukaan laissa työriitojen sovittelusta tullaan säätämään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.
Akavan Erityisalojen edustamille aloille on tyypillistä naisvaltaisuus ja - korkeasta koulutuksesta huolimatta - matala palkkaus.
Jos maan hallitus vahvistaa lakiteitse vientivetoisen työmarkkinamallin, palkkaerojen kaventaminen ja poistaminen tulee jatkossa mahdottomaksi julkisella sektorilla ja myös yksityisen sektorin alipalkatuilla aloilla.
Työtaisteluoikeuden käytön rajaaminen
Hallitus aikoo rajoittaa poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Hallitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Hallitusohjelman mukaan jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa aiotaan korottaa niin, että sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta aiotaan säätää työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.
Hallitusohjelmaan kirjattu lakko-oikeuksien rajoittaminen on lainsäädännöllisesti vaativa ja monimutkainen kokonaisuus, johtuen Suomen valtiota sitovista kansainvälisistä sopimusvelvoitteista.
Paikallisen sopimisen lisääminen
Hallitusohjelman mukaan ”Paikallinen sopiminen on väline yrityksen toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu luottamukseen, tietoon yrityksen tilanteesta ja molemminpuoliseen kykyyn hyödyntää lainsäädännön ja työehtosopimusten tarjoamia mahdollisuuksia.” Hallitus aikoo muuttaa työlainsäädäntöä lisäten mahdollisuuksia yritystasolla tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen. Hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on.
Hallitus aikoo poistaa työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Hallitus tavoittelee sitä, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on tätä nykyä mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Muutos murtaa yleissitovuusjärjestelmään sisältyvän työpaikalla noudatettavien vähimmäisehtojen suojan.
Paikallinen sopiminen aiotaan mahdollistaa yritystasolla niin, että sopijana voisi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö. Luottamusvaltuutetun ja muun määräajaksi valitun henkilöstön edustajan suoja aiotaan säätää samalle tasolle, kun se tällä hetkellä on laissa säädetty luottamusmiehelle. Henkilöstön edustajan mahdollisuus koulutukseen ja riittävään tiedonsaantiin aiotaan varmistaa.
Myös paikallisen sopimisen kokonaisuus on vaativa. Valtakunnallisten työehtosopimusten mukaan luottamusmies on avainasemassa toteutettaessa paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen edistämistä valmistelevan työryhmän määräaika on 31.1.2024.
Määräaikaisuudet
Jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Tämä lisää työelämän epävakautta. Kysymys on käytännössä vuoden mittaisesta koeajasta.
Lomautusilmoitusaika
Työsopimuslaissa oleva lomautusilmoitusaika lyhennetään nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. Kysymys on lomautusta edeltävän palkallisen jakson lyhentämisestä.
Sairausajan palkka
Työntekijän oikeutta sairausajan palkkaa muutetaan niin, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Hallitusohjelman mukaan omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta karenssipäivästä voitaisiin kuitenkin sopia työehtosopimuksella, joten tämän voi ennakoida nousevan jatkossa työnantajapuolen tavoitteeksi neuvottelu- ja sopimuspöydissä. Muutoksen ennakoidaan myös lisäävän sairaana työskentelyä.
Henkilöön liittyvä irtisanomisperuste
Henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Hallitus laskee irtisanomiskynnystä ja helpottaa henkilöperusteisia irtisanomisia. Jo nyt voidaan ennakoida, että muutoksen myötä raja sallitun ja lain kieltämän irtisanomisen välillä on selvillä vasta vuosien oikeusprosessien jälkeen.
Yhteistoimintalaki
Hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamiskynnyksen nykyistä korkeammalle, 20 työntekijästä 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Tämä heikentää vastaavasti henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia heitä koskeviin työnantajan suunnittelemiin henkilöstövaikutteisiin ratkaisuihin. Muutos heikentää myös paikallisen sopimisen edellytyksiä. Muutosneuvottelujen vähimmäisajat aiotaan puolittaa, mikä vaikuttaa henkilöstön mahdollisuuksiin neuvotella ja vaikuttaa muutosneuvotteluissa.
Yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan lisäksi puoliväliriihessä mm. hallintoedustuksen osalta.
Takaisinottovelvollisuus
Työsopimuslaissa oleva työntekijän takaisinottovelvollisuus aiotaan poistaa alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.
Nykyisin takaisinottovelvollisuus on kirjattu työsopimuslakiin ilman henkilöllistä soveltamisrajaa: Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että työnantajan irtisanottua työntekijän taloudellis-tuotannollisella perusteella, työnantajan on tarjottava työtä työnhakijana olevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Lisäksi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä päättymiseensä mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Jatkossa tämä sääntely koskisi siis vain vähintään 50 henkeä säännöllisesti työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä.
Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa
Aikuiskoulutustuki aiotaan lakkauttaa 1.8.2024 lukien. Tämä heikentää mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen.
Vuorotteluvapaa aiotaan lakkauttaa 1.8.2024 lukien. Tällöin päättyvät myös vuorotteluvapaan mahdollistamat sijaisten työllistyminen ja vapaata käyttäville heidän yksilöllisiin henkilökohtaisiin tilanteisiinsa soveltuva määräaikainen poissaolo työelämästä.
Työttömyysturva
Lomakorvausten jaksotus palautetaan. Omavastuupäivät palautetaan viidestä seitsemään. Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, mikä uudelleen kohdennetaan lapsiperheille. Työttömyysturvan suojaosa poistetaan. Nämä muutokset aiotaan toteuttaa 1.1.2024 lukien.
Työssäoloehto ei jatkossa kartu palkkatuetusta työstä.
Työssäoloehdon euroistaminen otetaan käyttöön niin, että sille on laskettu säästövaikutus. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen, jolloin oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan alkaa nykyistä myöhemmin. Ansioturvan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä. Nämä muutokset aiotaan toteuttaa 1.8.2024 lukien.
Edellä todetut muutokset heikentävät työttömyysturvan tasoa nykyisestä. Yksilötasolla muutoksilla on päällekkäinen vaikutus.
Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan. Pelkästään tämän kirjauksen pohjalta ei ole pääteltävissä, mikä on kohdassa tarkoitettujen muutosten sisältö.
Hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä universaalin ansiosidonnaisen mallin ja työttömyysturvan keston lineaarimallin suhteessa työssäoloehtoon. Nykymuotoinen työmarkkinatuki uudistetaan. Työttömäksi jääneelle henkilölle turvataan laaja alkukartoitus, jonka jälkeen hän vastaanottaa yksilöllisiä ja työllistymistä edistäviä palveluita velvoitteineen. Erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat ohjataan nopeasti työllisyyspalveluiden piiriin. Samalla huolehditaan riittävistä palveluista ja henkilökohtaisesta kohtaamisesta.
Hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi, tavoitteena parantaa niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Yhdistelmävakuutuksen toteuttaminen on Akavan Erityisalojen pitkäaikainen tavoite.
Sisäilmaongelmat
Työympäristön sisäilmaongelmat ovat jäsenistöllemme työstä johtuva vakava terveysriski. Hallitusohjelmassa on useita tätä ongelmaa koskevia – myönteisiä – kirjauksia:
Hallitus kehittää toimintatapoja turvallisten, esteettömien työympäristöjen varmistamiseksi myös sisäilman osalta. Hallitus edistää sisäilmaongelmista aiheutuvien oireiden varhaista toteamista, hyvää hoitoa ja kehittää sisäilmasta sairastuneiden tukea työssä jaksamisen parantamiseksi.
Sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään.
Sisäilmaongelmia aiotaan ehkäistä ja korjata tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin pohjautuen.
Sisäilmaongelmien ratkaiseminen on Akavan Erityisalojen hallitusohjelmatavoite.
Työasuntovähennys
Työasuntovähennyksen määräaikaista laajentamista perheettömille selvitetään. Tämän toteuttaminen helpottaisi perheettömille työn vastaanottamista nykyisen kotipaikkakunnan ulkopuolelta. Työasuntovähennys on Akavan Erityisalojen hallitusohjelmatavoite.
Sääntelytaakan purkaminen
Hallitusohjelman mukaan ”Yrittäjyyteen kannustavaan ja innostavaan toimintaympäristöön kuuluu, että yrityksiä ja kansalaisia ei lannisteta liiallisella säädöstulvalla. Hallitus sitoutuu siihen, että yritysten hallinnollinen taakka ei hallituskauden aikana kasva. Hallitus sitoutuu koko valtioneuvoston tasolla ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteeseen, jolla huolehditaan, että uutta sääntelyä esitettäessä velvoitteita kevennetään muualta.”
Hallitus aikoo purkaa EU-sääntelyn päälle lisättyä kansallista sääntelytaakkaa, joka ”haittaa yritysten kilpailukykyä tai ihmisten arkea”. Tämä voi koskea myös työelämäsääntelyä, sikäli kun se on saatettu Suomessa voimaan EU-direktiivien minimivelvoitteet ylittäen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että työntekijöiden näkökulmasta työelämäsääntely heikkenisi.
Yhteenveto
Emeritusprofessori Seppo Koskinen arvioi 5.7.2023 Edilex-artikkelissa hallitusohjelman vaikutuksia. Hänen mukaansa ”Hallitusohjelmassa esitetyt muutokset työmarkkinoiden toimintaan yhdessä työsopimustasolla toteutettavien muutosten kanssa tarkoittavat Suomen työlainsäädännön satavuotisen historian merkittävintä muutosta. Kyse on työntekijöiden suojelun kiistattomasta heikentämisestä ja vastaavasti työnantajien aseman huomattavasta parantamisesta.” Pois lukien kirjaukset, jotka koskevat yhdistelmävakuutuksen toteuttamista, sisäilmaongelmien ratkaisemista ja perheettömien osalta työasuntovähennyksen määräaikaisen laajentamisen selvittämistä, edellä todettuun emeritusprofessori Seppo Koskisen johtopäätökseen ei ole lisättävää.
