Kunta-alalla oli yhteinen tahto viedä perhevapaauudistus osaksi työehtosopimuksia. Toisen vanhemman palkallinen perhevapaa piteni 32 päivään. Myös terminologia modernisoitui.
Perhevapaat uudistuvat elokuussa 2022. Uudistuksen tavoitteena on jakaa vanhempainvapaita ja hoitovastuuta nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tavoitteena on myös lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä.
Muutoksilla pyritään lisäämään järjestelmän joustavuutta ja huomioimaan perheiden erilaiset tarpeet. Perhevapaauudistuksen odotetaan lisäävään lasten ja perheiden hyvinvointia.
Vanhempainvapaiden nimet ja määrät muuttuivat lainsäädännössä
Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa raskausraha ja vanhempainraha. Erityisäitiysrahan uusi nimi on erityisraskausraha. Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Jatkossa vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää per lapsi. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää. Omasta kiintiöstään vanhempi voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää. Ne voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi sekä lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Luovutettavat päivät on myös mahdollista jakaa useamman henkilön kesken. Tämä lisää monimuotoisten perheiden mahdollisuuksia vanhemmuuden jakamiseen.
Raskaana olevalla on 40 raskausrahapäivää ennen vanhempainrahakautta. Raskausrahakausi voi alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja se on pidettävä yhdenjaksoisena. Aiemmin äitiysvapaan on voinut aloittaa varhennettuna jo 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Raskausrahakausi on aloitettava viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Nykysääntelyn mukainen äitiysvapaa on tullut aloittaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
Vanhempainrahaa voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmille voidaan maksaa vanhempainpäivärahaa samasta lapsesta yhtä aikaa enintään 18 arkipäivän ajalta. Vanhempainrahaoikeus määräytyy yleensä samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Yksinhuoltaja saa kaikki vanhempainpäivät käyttöönsä.
Uudistuksessa joustavuus lisääntyy huomattavasti. Työsuhteessa olevilla tulee olemaan oikeus pitää vanhempainvapaata jopa neljässä vähintään 12 arkipäivän jaksossa lasta kohden. Myös osittainen vanhempainraha ja -vapaa tulee tuomaan joustoa työn ja perhevapaan yhteensovittamiseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä vapaan sopimisesta tai antamisesta vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.
Kunta-alalla tahto perhevapaiden uudistamiseen
Työntekijän oikeus perhevapaisiin perustuu työsopimuslakiin. Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa perhevapaiden ajalta palkkaa. Esimerkiksi Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on kuitenkin ollut jo vanhastaan sovittuna, että äideille ja isille maksetaan perhevapaiden ajalta palkkaa. Helmikuussa 2022 päättyneen sopimuksen mukaan äidillä on ollut oikeus saada täyttää palkkaa 72:lta ensimmäiseltä perhevapaan arkipäivältä ja isällä 12:lta ensimmäiseltä arkipäivältä.
Kevään 2022 työehtosopimusneuvottelujen tavoitteeksi asetettiin, että perhevapaauudistus viedään myös kunta-alan työehtosopimuksiin. Tavoitteena oli, että jatkossa työehtosopimuksissa tunnustetaan erilaiset perhemuodot. Niin ikään työehtosopimuksen sisältämä ajatus, että äiti käyttää suurimman osan perhevapaista haluttiin muuttaa. Lähtökohtana oli, että tulevat perhevapaita koskevat työehtosopimuksen määräykset edistävät tasa-arvoa, joustavuutta ja erilaisten perherakenteiden huomioimista sekä helpottavat perheen ja työn yhteensovittamista. Ehdottoman tärkeänä pidettiin, että raskaana olevan oikeus palkalliseen raskausvapaaseen säilyy.
Päättyneessä kuntien yleisessä työehtosopimuksessa oli sovittu sopimuskauden aikana toimivasta perhevapaamääräyksiä arvioivasta työryhmästä. Sen toimeksiantona oli arvioida KVTES:n perhevapaita koskevat määräykset. Työryhmän tehtävä oli myös seurata hallituksen perhevapaauudistuksesta tulevia muutostarpeita kunta-alan määräyksiin.
Jo perhevapaamääräyksiä arvioivan työryhmän työskentelyn aikana kävi selväksi, että myös työnantaja KT kannattaa perhevapaauudistuksen tavoitteita ja haluaa viedä ne työehtosopimuksiin.
Vanhemman oikeus palkalliseen perhevapaaseen laajeni
Perhevapaita koskevat tavoitteet saavutettiin uudessa kuntasopimuksessa erinomaisesti. Palkallinen vapaa laajeni ja terminologia muuttui tavoitteiden mukaisesti.
Kunta-alan työehtosopimuksissa ei enää puhuta äideistä, isistä ja adoptiovanhemmista. Vanhemman sukupuolella ei ole myöskään merkitystä, vaan oikeus palkallisiin vapaisiin perustuu huoltajuuteen. Jatkossa raskaana olevalla on oikeus palkalliseen raskausvapaaseen ja vanhemmilla on oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen edellytysten täyttyessä.
Raskaana olevalle maksetaan raskausrahakauden alusta lukien palkkaa 40 arkipäivän ajalta. Vanhemmille maksetaan palkkaa vanhempainvapaan 32 ensimmäiseltä päivältä. Näin synnyttäneen vanhemman palkallisten perhevapaiden pituus on jatkossa 72 päivää ja toisen vanhemman palkallisten vapaiden pituus on 32 päivää.
Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin raskausrahaan ja vanhempainrahaan sekä se, että työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista. Kuten aiemminkin, perhevapaiden pitämisestä tulee ilmoittaa kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Vanhempainvapaa on palkallinen vain siltä osin kuin työntekijä/viranhaltija pitää palkallisen vanhempainvapaan yhtäjaksoisesti. Vanhempainvapaa tulisi myös pitää välittömästi raskausvapaan jälkeen, jotta se olisi palkallinen. Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen syntymän yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.
Erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta sekä tilapäiseltä hoitovapaalta ja poissaolosta pakottavista perhesyistä kertyy vuosilomaa eli kyseiset perhevapaat ovat työssäolon veroista aikaa.
Uusia määräyksiä noudatetaan työntekijöihin ja viranhaltijoihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, noudatetaan palvelussuhteessa vanhoja työehtosopimuksen määräyksiä.
