Tehtäväkuvaukset vanhentuvat ja työn vaativuuden arviointi jumittaa, vaikka sopimukset linjaavat muuta. Yli kolmannes esimerkiksi psykologeista ei edes tiedä, onko tehtävän vaativuutta arvioitu.

Kaikki psykologit siirtyivät 1.3.2008 alkaen kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen hinnoittelun ulkopuolelle. Tämän seurauksena psykologien palkasta sopiminen ja neuvotteleminen on tullut olennaisesti aiempaa vapaammaksi.

Hinnoittelun ulkopuolelle siirtymisestä huolimatta psykologeja koskevat kaikki KVTES:n/SOTE-sopimuksen palkkausta ja työehtoja koskevat määräykset. Sopimukseen ei kuitenkaan enää ole kirjattu psykologeja koskevaa peruspalkkaa, joka sitoisi työnantajia tai työntekijöitä. Psykologiliitto tutkiikin kahden vuoden välein jäsenten palkkausta ja sen kehittymistä, ja samalla kartoitetaan ajankohtaista tilannetta sopimuskentältä. Tutkimus tehtiin jälleen syksyllä 2021.

Huolestuttavan moni ei tiedä

Kysymykseen ”Onko tehtäviesi vaativuus arvioitu?” reilut 41 % vastasi kyllä, noin 23 %:n mukaan tehtävien vaativuutta ei ollut arvioitu, ja yli 35 % ei tiennyt, onko arviointia tehty.

Tähän kysymykseen tulleiden vastausten jakauma on melko samankaltainen vuodesta toiseen. ”En osaa sanoa” -vastaajien joukko vaihtelee 25 ja 35 prosentin välillä, ja parikymmentä prosenttia ilmoittaa, ettei arviointia ole tehty.

Erityisesti tietämättömien ja ei-vaihtoehdon valitsijoiden suhteellisen suuri joukko herättää kysymyksiä. Mikä voi olla syynä siihen, että työntekijät eivät tiedä palkkausjärjestelmänsä perusteita ja mikä voi olla syynä siihen, että työnantajat eivät ole huolehtineet tästä heille kuuluvasta velvoitteesta?

Avovastauksissa osa vastaajista kertoo, että on juuri aloittanut työt kyseisessä työpaikassa, eikä sen vuoksi tiedä TVA:n tilanteesta.

Valitettavan suuri joukko kuitenkin myös kuvailee varsin kaoottiselta vaikuttavaa tilannetta työpaikoilla. TVA on tehty kauan sitten eikä sitä ole sen jälkeen tarkistettu, tai sitä on aloiteltu jossain vaiheessa, mutta prosessi on jäänyt jumittamaan johonkin byrokratian rattaisiin, tai pahimmillaan työnantajalla ei ole minkäänlaista intressiä TVA:n hoitamiseen, tai työnantaja suorastaan kieltäytyy hoitamasta asiaa. Vain yhdessä avovastauksessa mainittiin, että prosessin vauhdittamiseksi on pyydetty luottamusmies mukaan. Tulee vaikutelma, että jäsenet aika lailla yksikseen tai oman yksikön kesken yrittävät parhaansa mukaan edistää asiaa, mutta sen epämääräisyyden, mahdollisesti oman esimiehen kiireen, tietämättömyyden tai jopa väistelyn vuoksi asia hautautuu muiden, arvatenkin sinällään tärkeiden ammatillisten tai muiden asioiden alle.

Vaativuus voi lisääntyä kuin huomaamatta

KVTES ja SOTE-sopimus kuitenkin yksiselitteisesti määrittävät, että kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Tämä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Samoin työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäväkuvaukset pidetään ajantasaisina. Kun työntekijän/viranhaltijan tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtävänkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Erityisen tarkkana kannattaa olla ns. hitaasti ja huomaamatta tapahtuvista muutoksista tehtävissä. Työntekijän kokemuksella ja koulutuksella hankkimaa osaamista seuraa yleensä se, että työtehtävät muuttuvat pikkuhiljaa vaativammaksi. Muutos voi tapahtua hiljalleen ajan kuluessa, eikä työnantaja välttämättä huomaa sitä, ellei näitä asioita käydä säännöllisesti läpi esimerkiksi kehityskeskusteluissa.

Jos työnantaja laiminlyö velvoitteensa palkkausjärjestelmän tarkistuksille, ei pidä tehtäväkuvauksia ajan tasalla tai suorastaan kieltäytyy hoitamasta koko asiaa, on työntekijän otettava yhteyttä omaan jukolaiseen luottamusmieheensä, jonka tehtävänä on valvoa sopimusten noudattamista työpaikoilla.

Jos luottamusmiehenkään avulla ei asiaa saada kuntoon, voidaan JUKOsta tehdä valvontapyyntö Kunta- ja hyvinvointityönantajalle, jonka velvollisuutena on huolehtia, että sen alaiset työnantajat noudattavat sopimusta. Esimerkiksi tuleva sote-uudistus ei ole hyväksyttävä syy jättää noudattamatta työ- ja virkaehtosopimusta.

***

Psykologiliiton jäseniä tutkimukseen vastasi lähes 900, mikä on noin 30 % kuntasektorilla työskentelevistä psykologeista. Palkkauksen lisäksi kysyttiin esimerkiksi SOTE-sopimukseen siirrosta ja työn vaativuuden arvioinnin tilanteesta jäsenten näkökulmasta. Palkkausjärjestelmästä ja työn vaativuuden arvioinnin käytöstä palkkauksen perusteena on kysytty jo 2000-luvun alkupuolelta saakka.

Palkkausjärjestelmällä selkeät tavoitteet

Kunnan palkkausjärjestelmän virallisesti hyväksyttyjä tavoitteita ovat toiminnan tuloksellisuus, henkilöstön motivaatio, palkkojen kilpailukyky ja oikeudenmukaisuus. Kunnissa käytössä olevan virka- ja työehtosopimuksen (KVTES tai SOTE-sopimus) palkkausluvun 6§ mukaan palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky.

Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat:

• Tehtävät ja niiden vaativuus. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy niiden perusteella.
• Palvelusaika. Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan perusteella.
• Ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen. Niiden pohjalta määräytyy henkilökohtainen lisä.

Lisäksi voidaan maksaa rekrytointilisää, tulospalkkioita sekä muita sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.

Tehtävien vaativuuden arviointi ja tehtäväkuvaus palkkauksen perusteena

KVTES tai SOTE-sopimuksen palkkaluvun 9§ mukaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Tehtävien vaativuuden arviointi tapahtuu kunnissa ja kuntayhtymissä. Arvioinnin tulee perustua työntekijän/viranhaltijan todellisiin tehtäviin eikä pelkästään viran tai toimen kelpoisuusehtoihin.

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtävänkuvaukseen, josta käyvät ilmi tehtävän tarkoitus, olennainen sisältö ja keskeiset tehtäväkokonaisuudet. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvauksen tulee olla ajan tasalla. Kun tehtävät kehittyvät, myös tehtävien vaativuus kehittyy.

Tehtäväkuvaukset laaditaan yhdessä työnantajan edustajan ja työntekijän/viranhaltijan kanssa tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, ao. ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta annetaan kopio työntekijälle/viranhaltijalle hänen pyynnöstään.