Akava toteutti helmikuun 6. päivä ensimmäisen poliittisen mielenilmauksensa koskaan. Historian lehtien havinaa? No kyllä se oli ainakin Akavan ja akavalaisten liittojen yhteisenä toimintana.
Poliittinen lakko on ollut akavalaisessa maailmassa etäinen ja vieroksuttukin voimankäytön väline. Nyt raja ylittyi ja puolet akavalaisista liitoista halusi osoittaa ulosmarssilla mielipiteensä ja järjestövoimaansa maan hallituksen suunnittelemien työelämäheikennysten vuoksi.
Oliko teko vaikuttava? Voi olla, ettei kenenkään puntti tutissut, mutta tärkeämpää olikin näyttää akavalaisten liittojen mielipide maan hallitukselle, julkisuuteen ja tärkeimpänä omille jäsenilleen.
Ulosmarssien onnistuminen oli myös osoitus akavalaisten liittojen kyvystä tehdä yhteinen toimenpide. Tällaisten toimien onnistumiseen on moninkertainen kynnys, kun mukana on – pieniä ja isoja – akavalaisia liittoja verrattuna isojen teollisuusliittojen mahdollisuuksiin.
Vertailu SAK:n ja STTK:n isojen liittojen toimiin on väistämätöntä. Ei sitä pidä kaihtaakaan. Näyttävillä toimilla aiheutetaan vahinkoa työnantajille. Mielenosoituksella kerroimme akavalaisen vaihtoehdon. Leikkaukset eivät ole ainoa tie.
Kehysriihi vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueitten talouteen
Huhtikuun puolivälissä maan hallitus kokoontuu kehysriiheen. Jo etukäteen on ilmoitettu merkittävistä leikkauksista tulevan vuoden valtion talousarvioon.
Leikkaukset heijastuvat myös kuntien ja hyvinvointialueitten talouteen. Jo nyt monessa kunnassa ja monella hyvinvointialueella on käynnissä yt-neuvottelut koskien talouden sopeuttamista ja organisaatioiden uudistamista.
Leikkausten vaihtoehtona on tuottavuuden kasvu. Myös se saattaa edellyttää organisaatioiden mylläämistä ja osaamisen uudelleen kohdentamista. Miten kuntien ja hyvinvointialueitten asiantuntijatyö saadaan paremmin hyödynnettyä ja kattamaan palvelutarpeet?
